torstai 21. marraskuuta 2013

**wrom, wrom**

"Mun kanka!"
kuului meiltä 2,5v pojun suusta, kun kerran erään Ikasyrin kangaspaketin avasin.
 
Autojahan ne oli. Tietysti. Vieläpä vanhan mallisia.
 
Hetken jos toisenkin otti aikaa saada visio.
Ensin leikkasin peruspaidan, mutta kun se näytti ja maistui puulta, niin sitten sovellettiin lennosta tällaista...
 
 
Vähän mustaa, ripaus farkkujerseytä, ja vetoketju vinoon, siinä se.
Siinä oli sovellusta kerrakseen...varsinkin sellaiselle, joka harvemmin mitään spontaanisti, ilman suunnitelmia tekee.
 
Paita kokoa 92cm, sellainen sovellusten summa-kaava.
Alunperin siis joku äärimmäisen epäsopiva t-paitakaava lasten ob:sta.
 
Myönnettäköön, putkeen ei mennyt...
 
Pääntie piti viisi kertaa ommella ja purkaa.
Ei se nyt vieläkään ei ole sitä mitä silmä hakee, mutta menettelee.
 
 
 
Rouheamman ilmeen halusin saada metallisella vetoketjulla.
Se oli virhe!
 
Armas Pahvini ei tykännyt siitä sitten yhtään metalliketju-ideasta. Virheilmoitustakin minulle väläytti moottorin ylikuumentumisesta..mikä lie oli metalliketjua vastaan? Siinä se kuitenkin nyt on, vaikka vastusti.
 
Tokihan paita kaipaa kaveria, eikö?
 
Paita sai kaverikseen vauhtiraitafarkut samaan aikaan
Ikasyriltä tilatusta harmaasta joustofarkusta.
Ne suorastaan kirkuivat sieltä paketista päästäkseen kavereiksi keskenään.
 
Farkut tein Funky Boy-kaavalla, muistaakseni koossa 92.
 
Ei sitten yhtään sopivat meidän vaippapyllylle. Vyötärö jäi takaa aivan liian alas, joten piti soveltaa resori, lahkeista taas riittäisi vaikka naapurikylän lapsille.
 
Ryttyisetkin ovat kuvassa kuin mitkäkin. Pistäkää silmät kiinni, jos häiritsee.
 
Sovellusta nämä farkut edelleen vaatii, etutaskut lerpattaa hetken käytön jälkeen. Mistä lie moinen ?
 
 
Tikkauksia, tikkauksia. Niitä tuli tehtyä.
Takataskutkin jopa.
 
 
 
Pienellä säädöllä, sovelluksella ja lahjonnalla sain jopa pojun hetken pysymään aloillaan...kuvanlaatu vaan nyt mitä on tällä valolla.
 
 
 

 



Ei muuta kuin ompelemisiin!
 
-Suvitus