torstai 21. marraskuuta 2013

**wrom, wrom**

"Mun kanka!"
kuului meiltä 2,5v pojun suusta, kun kerran erään Ikasyrin kangaspaketin avasin.
 
Autojahan ne oli. Tietysti. Vieläpä vanhan mallisia.
 
Hetken jos toisenkin otti aikaa saada visio.
Ensin leikkasin peruspaidan, mutta kun se näytti ja maistui puulta, niin sitten sovellettiin lennosta tällaista...
 
 
Vähän mustaa, ripaus farkkujerseytä, ja vetoketju vinoon, siinä se.
Siinä oli sovellusta kerrakseen...varsinkin sellaiselle, joka harvemmin mitään spontaanisti, ilman suunnitelmia tekee.
 
Paita kokoa 92cm, sellainen sovellusten summa-kaava.
Alunperin siis joku äärimmäisen epäsopiva t-paitakaava lasten ob:sta.
 
Myönnettäköön, putkeen ei mennyt...
 
Pääntie piti viisi kertaa ommella ja purkaa.
Ei se nyt vieläkään ei ole sitä mitä silmä hakee, mutta menettelee.
 
 
 
Rouheamman ilmeen halusin saada metallisella vetoketjulla.
Se oli virhe!
 
Armas Pahvini ei tykännyt siitä sitten yhtään metalliketju-ideasta. Virheilmoitustakin minulle väläytti moottorin ylikuumentumisesta..mikä lie oli metalliketjua vastaan? Siinä se kuitenkin nyt on, vaikka vastusti.
 
Tokihan paita kaipaa kaveria, eikö?
 
Paita sai kaverikseen vauhtiraitafarkut samaan aikaan
Ikasyriltä tilatusta harmaasta joustofarkusta.
Ne suorastaan kirkuivat sieltä paketista päästäkseen kavereiksi keskenään.
 
Farkut tein Funky Boy-kaavalla, muistaakseni koossa 92.
 
Ei sitten yhtään sopivat meidän vaippapyllylle. Vyötärö jäi takaa aivan liian alas, joten piti soveltaa resori, lahkeista taas riittäisi vaikka naapurikylän lapsille.
 
Ryttyisetkin ovat kuvassa kuin mitkäkin. Pistäkää silmät kiinni, jos häiritsee.
 
Sovellusta nämä farkut edelleen vaatii, etutaskut lerpattaa hetken käytön jälkeen. Mistä lie moinen ?
 
 
Tikkauksia, tikkauksia. Niitä tuli tehtyä.
Takataskutkin jopa.
 
 
 
Pienellä säädöllä, sovelluksella ja lahjonnalla sain jopa pojun hetken pysymään aloillaan...kuvanlaatu vaan nyt mitä on tällä valolla.
 
 
 

 



Ei muuta kuin ompelemisiin!
 
-Suvitus


torstai 24. lokakuuta 2013

"Kaksi varista...

...istui aidalla.
Silivati seilaa, silivati seilaa,
toinen lensi pois!"
 
Korvamato. Argh!
 
Virallisestihan se alkaa kolmesta,
mutta pää valitettavasti hoilasi vain tuota yhtä säkeistöä kerta toisensa jälkeen.
 
 
Laulun pyöriminen päässä alkoi siitä, kun avasin kirjeen,
joka sisälsi fb:n Kangashamstereista ostamaani PaaPiin aita-jerseytä.
 
Yritin olla noteeramatta koko laulua, mutta kummasti se vaan tilanteessa kuin tilanteessa alkoi päässä rallattamaan.
 
Pakko se oli sitten työstää pois!
Eipä muuten rallata päässä enää!
 
 
 
 
Tuli siis tehtyä laulun perusteella Kaksi Varista-paita poitsulle.
 
 
Kaavana vanha tuttu Papana, samoilla tiedoilla kuin ennenkin.
 
 
 
Yksi varis istuu aidalla..
 
 
...toinen lensi pois.
 
 
Hiukan vaatii harjoittelua tuo applikointi tuolla uudella masiinalla.
On niin helppoa, ettei osaa.
Vanhalla tyylillä vielä yrittää vaikeimman kautta.
 
Puolustukseksi sanottava,
että vasta toisen kerran kokeilin applikointia tuolla koneella 
(ensimmäinen yritys lojuu vielä ufo-kopassa).
 
 
Takakappaleelle valikoitui tietenkin aitaa.
 
Aika perus.
Aika simppeli.
Aika suomalainen.
 
Ei mikään silmiä särkevä värien ilotulitus,
saati mitään ylimääräisiä jippoja/leikkauksia.
Minunlainen: yksinkertainen.
 
Näin jälkikäteen todettava,
että mieleeni kylläkin nyt tulee enemmän vanhat, mustavalkoiset kotimaiset elokuvat,
kuin pirteästi rallattava lastenlaulu.
Parempi näin.
 
Ompelemisiin taas!
- Suvitus

tiistai 22. lokakuuta 2013

Big Bow!

Saumanvara-nimisessä osallistuin salaiseen pakettivaihtoon.
Jokaiselle osallistujalle arvottiin oma kangaskaveri, jolle tuli lähettää noin 10 euron arvoinen paketti.
 
Minä vastaanotin salaiseltani tällaisen paketin:
 
(oikean ylänurkan resoria käytin jo täällä)
 
Tilkkuja, resoria, vetoketju, foe:ta ja ompelumerkki.
 
Myönnettäköön, hyvin oli ystäväiseni "läksynsä" lukenut, intohimonani on tilkut. ;)
 
Se ideoista kiinni saaminen... Se sitten tökki.
Tänään on viimeinen päivä, jolloin pitää olla valmista ja sain kuin sainkin yhden tuotoksen valmiiksi tälle päivää...
 
TSADAA!!
 
 
Metsolan pallojoustistilkku päätyi rusetiksi.
Haasteellinen väri yhdisteltäväksi, onneksi hyllystä löytyi tummansinistä joustista.
 
Kiitokset NuppuNeulalle yöllisistä (ja päivällisistä) visiointi avusta!
 
 
 
Jo paidan leikkuuvaiheessa iski ongelmia.
 
Muistin tilanneeni joskus tummansinistä joustista 60cm, nyppäsin kankaan hyllystä, ja hetken sitä tuijoteltuani totesin sen olevan hassun kittana 60cm palaksi.
Mittanauha käteen ja....eihän sitä ollutkaan kuin 44cm!!
 
 
Pienellä kikkakolmosella saatiin kuin saatiinkin se riittämään paitaan.
 
Sitten se ompelu..
Visio oli selvä.
Mutta miten ja millä tavalla. KÄÄK!
 
Ei auttanut kuin hiukan mallailla ja sommitella...
Loppujen lopuksi siitä palasten pyörittelystä ei hyötyä ollut, kun valmis rusetti näin tasona kiskoo kainalosta sivusaumoja keskelle.
Noh, laitetaan se testiversion piikkiin.
 
Ompelin siis hihan saumojen väliin, eteen, kaksinkertaisen suorakulmion, ja kiristin sen rusetille pienemmällä kaksinkertaisella suorakulmiolla. Lopuksi vielä harsin koko rusetin käsin kiinni paitaan ettei lerpata missä sattuu.
 
 
Joku varmaan jo ensimmäisestä paitakuvasta huomasi hassut mittasuhteet.
Jep!
Sen siitä saa kun yöllä soveltaa...
Tuli sitten tehtyä "hiukan" liian pitkät hihat.
Oletettavasti pitää ottaa ratkoja ja sakset kauniiseen käteen ja nips naps.
 
Pitihän niihin hihoihinkin saada väriä.
Tikkauksia mietein, samoin terettä...tulikin pitsiä. Pitsikumpparia tarkemmin sanoen.
 
 
Löytyipä varastosta vahingossa tuollaista kirkkaan vaaleahkon pinkkiä pitsikumpparia, kuten pallojoustiksen väri, niin sehän sopi kuin nappi otsaan.
 
 
 
 
En nyt sanoisi miksikään visioiden visioksi, hiomista tarvisi sinne ja tänne, mutta kokeiluversioksi hyvä. Tulipahan ainakin kokeiltua jotain uutta!
 
Jospa vielä saisi ne muutkin tilkut valmiiksi, osa on valmiiksi leikattuina jo.
 
Ompelemisiin siis!
 
- Suvitus


tiistai 8. lokakuuta 2013

Little Monkey

Tiedätte varmaan tunteen, kun välillä saa lapsen touhuja katsoa päätä pudistellen?
Tuntuu kuin olisi siipiä vailla.
 
Ylös, alas, pyöritään, sivulle, hyppy, alas, loikka, kiepuntaa.... aamusta iltaan asti.
 
Sellainen on meidän poika.
Siipiä vailla.
Pikkuinen apina, joka haluaa kiipeillä joka paikkaan. 
Siitä se sitten lähti...vai lähtikö?
No lähti se.
 
 
Pikkuinen apina. Hiukan villi mutta niin suloinen. Ihan kuin meidän poika.
 
 
 
 
 
Pikkuinen apina päätyi tilkkukopasta löytyneiden tilkkujen kaveriksi paidan etumukseen kiikkumaan.
 
Kaavana vanha tuttu Papana koossa 92cm ilman sivusv.

Pitihän sinne tietenkin sitten ne tereet laittaa...
raglansaumaan tietenkin.



Nyt kelpaa apinoida.

Tämä tosin on tehty hetki jos toinenkin sitten.
Vanhalla koneella vieläpä. Oli vain unohtunut kansioiden uumeniin.

 
Piti kangashyllyjä tyhjentää ja inventoida, mutta jotenkin päädyin kuitenkin tänne. Tietokone ja kangashyllyt ihan vastakkaisissa suunnissa.
Toistaiseksi en ole kyllä (tietääkseni) saanut kangashyllyjen sisältöä sähköistettyä, vaikka äärimmäisen kätevää olisikin!

Mutta nyt kangashyllyille mars!

Ompelemisiin!

- Suvitus

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Savalaisten sydämestä

Tiedätkö mikä on Roosanauha?
Se on rintasyövän kansainvälinen symboli.

Kuulun innovatiiviseen ja lämminsydämiseen ompeluporukkaan joka haluaa olla mukana tekemässä hyvää!
...

4.10 on virallinen Roosanauha päivä ja olemme keksineet tempauksen jolla keräämme rahaa huutokaupan avulla omaan lahjoituspottiimme!

Ompelemme tuotteita joissa kaikissa on jotain pinkkiä!
Sen jälkeen pe aamusta alkaen ne laitetaan Piilon sivulle Huutokauppakansioon josta voit huutaa itsellesi uniikin käsityön!
Huutokauppa on voimassa iltaan 20.00 asti jonka jälkeen voitetun tuotteen summa maksetaan suoraan ilman välikäsiä perustamamme keräyksen sivulle;
http://oma.syopasaatio.fi/roosa-nauha/aloita-keraeys.aspx?col=5-627#.Uj2NLcuuBF8.facebook

Sen jälkeen huutamasi tuote postitetaan sinulle ompelijan toimesta.
Hyvä mieli tulee jo välittömästä sydämestä.

Tehdään yhdessä hyvää isolla porukalla!

Lahjoituksen pottiin voi toki tehdä vaikka ei huutokauppaan osallistuisikaan.Uskon että jokainen euro hyvälle asialle on tärkeä!

Ps. Tätä saa ja kannattaa jakaa!

 Piilo Kirppis löytyy täältä :
https://www.facebook.com/pages/Piilo-lastenvaatekirpputori-/120673634676762

Tapahtuma: https://www.facebook.com/events/580198008705420/580198805372007/?notif_t=like
 
Minäkin halusin laittaa korteni kekoon asian hyväksi.
 
Vaikkakin ihan siksi, että olen itse vierestä seurannut kun oma äitini sairasti rintasyövän, myöskin sukurasitetta löytyy, joten koin ikään kuin tarpeelliseksi osallistua tähän.
 
Paljon oli puhetta, että pojatkin haluavat jotain, joten otin asiakseni tehdä jotain pojalle.
 
Ja tällaista sain aikaan.
 
Karhu lähti metsään-paidan koossa 116/122 arviolta.
 
 
Karhun piirtelin paitaan kangastussilla.
Ja voi sitä tuskaa, kun meinasi tussi levitä käsiin kesken työn!
 
Pientä extraa piti tottakai tehdä. Ainakin saada sitä pinkkiä, mitä pitikin...
 
 
 
 
Toista hihaa piti jatkaa tuollaisella raidallisella jatkopalalla.
Musta ei yksinään riittänyt ja raitakangaskin loppui jo toiseen hihaan. Saumanvarat tikkailin pinkillä, tilanteeseen sopien.
 
 
Eteen raglansaumoihin ompelin pinkit tereet, pitihän sitä pinkkiä olla.
 
 
Pääntielle kaksinkertainen resori. Aivan ihana sävy! Sopi kuin nappi otsaan.
(Resori on peräisin salaiselta kangasvaihtariltani)
 
Samaa resoria laitoin myös hihansuihin, jotta on paidalla käyttöikää enemmän.
 
Nämä kun sain tehtyä, vaate näytti "alastomalta". Jotain se vaati.
 
 
Tuplahelmallahan siitä selvittiin.
 
Kuvassa näkyy myös uuden koneeni ommel nro 17. Ihana. Pakonomainen tarve saada sitä jotenkin lisättyä joka vaatteeseen.
 
Sellainen paita siis lähtee täältä.
Mitäs sanotte?
 
Toivottavasti sinäkin osallistut perjantaina 8-20 välillä roosanauhahuutokauppaan, huutokohteet löytyy TÄÄLTÄ
 
 
Ei muuta kuin ompelemisiin!
 
- Suvitus
 
 



perjantai 27. syyskuuta 2013

MUN PANDA!

Tein toukuussa pojulle pandapaidan Viljamin puodin pandoista, samaan syssyyn leikkasin itsellenikin topin kankaasta. 
Nämä aiemmat tuotokset tuli niin hätäseen tehtyä, etten edes kuvia huomannut napsaista. Höh.
 
No mutta siis, siitä asti kun poju sai pandapaidan, on typykin sitä kaipaillut.

 
Oli vaan pieni ongelma:
Kangasta oli enää vain pienet hihapalat jäljellä.
 
Aluksi yritin soveltaa jotain, mutta tilkkukoppaan päätyi se tekele.
 
Yksi kerta Prismassa kierrellessä bongasin sieltä kangastussipaketin.
Sepä on! Siinä on se puuttuva palanen.
 
Testailin ensin aikani tilkuille kuinka ne tussit käyttäytyy, kunnes uskalsin paidan kappaleeseen alkaa tuhertelemaan. Piti vielä aiempi tekele kaivella tilkkukorista ja ratkoa siitä hihat irti.
 
Ja niin sai typykin panda-paitansa
 
 
Hihoihin päätyi Viljamin puodin panda-tilkut, etu-ja takakappaleen luonnonvalkoinen jersey ek:sta, resorin alkuperää en muista, sellainen tumma luumu väriltään.
 
Kaavana ob:n hoops, koossa 110cm pidennettynä. Hihansuista jätin poimutukset pois.
 
 
 
 
Ei mennyt putkeen ei.
 
Kynä prakasi ja jälki oli karmeaa. Kuvitelmat lopputuloksesta ei täsmännyt mun visioni kanssa.

Eikä tuolla uudella ompelukoneellakaan tekeminen nyt niin pala kakkua olekkaan, kuin luulin. Ompeleet on mitä on. Noh, tulipahan ainakin testattua. ;)

- Suvitus

PS. Siiri&Myyry-postauksessa kaipailtiin ohjetta tereen tekoon, sen löytää nyt täältä: Tere-ohje 

Tere, se on tere!

Tere, sepä se.
 
Edellisessä postauksessa pyydettiin ohjetta, kuinka minä sen teren kiinnitän.
 
Yksi ilta sitten terettä kiinnittelin ja kuvia näpsäsin, kun ohjeen lupasin.
 
Pahoittelut pimeistä kuvista, tällä valomäärällä, yömyöhään ei kovin häävejä kuvia napsita. Enkä myöskään ohjeen oikeaoppisuudesta mene vannomaan, mutta niin minä olen sen tehnyt. Joten tässäpä tulee:
 
HUOM! Tämä ohje ei toimi jos kanttaat nauhankääntäjällä!
 
1. Mittaa koneestasi ompeleen leveys. 
 
Itse mittasin paininjalan reunasta neulan kohtaan.
 
 
2. Mittaa kantattava kohta vaatteesta/kaavasta.

 
3. Leikkaa kantit ja teret.
 
Tereen mittana käytin kaavaa: Kantin pituus: mitattu kohta x 0,8 ja leveys: koneen ompeleen leveys x 2 + haluttu teren leveys x2. Halusin terettä näkyviin n.2mm, jolloin leveydeksi muotoutui 2cm, pituus oli  pääntie x 0,8 + sv:t.
 
Kantin kaavana mitattu kohta (pääntie) x 0,7 + sv:t


 
3. Taita tuleva tere kaksinkerroin np:t vastakkain.

Ompelin kantin renkaana, joten ennen tätä ompelin kantin ja teren renkaaksi.

 
4. Neulaa tuleva tere tulevaan kohtaansa kiinni. Venytä tasaisesti
 

 
5. Neulaa tuleva kantti op tereä ja kankaan op:ta vastakkain. Muista kanttia venyttäessä katsoa, ettei tere pääse luisumaan välistä pois!

 
6. Kuten kuvasta näkyy, nyt tere luimistelee tulevan kantin ja kankaan välissä. Ompele kantti koneen suoralla ompeleella kiinni. Varmista tereen paikallaan pysyvyys!

 
7. Nyt käännät äsken ommellun kantin reunan nurjalle ja neulaat kiinni. Teren muotoutuminen on huomattavissa. Ompele kaksoisneulalla/peittarilla/jousto-ompeleella, millä haluat. 

 
8. Ja kas näin tereellä koristeltu kanttaus on valmis!


Kysy, jos jotain kysyttävää jäi tai jokin kohta jäi epäselväksi.

Toivottavasti tästä ohjeesta on iloa. :)

- Suvitus
 

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Voihan Siiri & Myyry!


Oi Siiri, ja voi Myyry. Oi ja voi,ja voi minkä menitte ja teitte.
 
 
Pitkän aikaan pystyin vastustamaan niitä, jopa sain uskoteltua itselleni että en tarvitse.
 
 Blogeissa vilahteli Siiriä ja Myyryä, kangaskaupat mainostivat. Huh hyvin sujui...
Niin siis sujui...
 
Eräs päivä PaaPii meni fb-sivuillaan kertomaan että viimeset metrit mintunväristä Siiriä ja Myyryä lähestyy. Siinä se oli. Pätkät mimosan- ja mintunväristä oli sieltä napsahtanut, ennen kuin edes tajusin asiaa.
 
Suht' nopeasti myös kankaat toki sai uuden elämän. Ja tässähän nämä,
saanko esitellä .... Siiri ja Myyry!
 
 
Typykkä valkkasi itselleen Mimosan keltaisen. Piti saada vielä lisäksi vaaleanpunaista siihen. Jep.
 
 
Tällainen siitä sitten tuli.
 
Etu-ja takakpl Siiri&Myyryä, hihat tilkkusäkistä (taitaapi olla Marimekkoa?)
Kaavana oli ob:n Young Designer koossa 110cm.
 
Pakko myöntää. Sovellettua tuli.
 
Ensin kikkailtiin pääntieresoriin valkoinen tere.
 
 
Sitten lisättiin hihoihin vähän pitsiä!

 
Ja siten saatiin vähän tyttömäisempi lopputulos.
 
Tein minä sitten poitsullekin paidan.
Sama kangas. Eri väri. Kikkailuja siinäkin.
 
Etu- ja takakpl Siiri&Myyryä, hihojen raita noshia ja tähdet kaverilta.
Kaavana tässäkin ob:n Young desinger koossa 92cm.
 
Tämän kikkailut tuli tehtyä vasta leikkuun jälkeen.
Kiltisti olin tekemässä hihat pelkästään raidasta, mutta kun leikkuun jälkeen lopputulos oli niin tylsä. Piti piristää.
 
Hiha poikki, väliin soiro tähteä ja heti näytti fiksummalta.
 
 
Ja pääntielle kävi sama ilmiö kuin typykän paidassa. Ilmestyi tere, violetti tere.
 
 
Aikas söpöset tuli!
 
Sovituskuviakin yritin ottaa, mutta kaksikko päätti toisin. Eka kuva vaikutti hyvältä, mutta...
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 
 
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Ompelemisiin!
 
- Suvitus
 
 
 


tiistai 27. elokuuta 2013

Pitkän tauon jälkeen....

....saanko esitellä?
 
NÖRTTIKETTU!
 
 
Kaulassaan sillä on punainen ruutuhuivi...
 
 
Päässään tietenkin silmälasit...
 
 
Pörhöinen häntä, hyvin siisti yleisilme ja paljon, paljon tietoa.
 
Eihän se muuten olisikaan nörttikettu.
 
 
 
Nörttikettu sai inspiraationsa Unikuun terapiahuoneen kettupaidasta. Kuva tuli piirrettyä jo vuosi sitten, mutta sen saaminen valmiiksi tuotteeksi vaan kesti.
 
Kettu päätyi koristamaan tilkkukopasta löytyneitä kankaita.
Ostopaikat mistä lie, etukpl ruskea-valkoraidallista puuvillajerseytä, hihat ruskeaa jerseytä (muistaakseni ikasyrilta?) ja takakpl jny:n tähteä.
 
Kaavana vanha tuttu Papana, koossa 92cm (leveys otettu 86cm kaavasta).
 
Resoreiksi valikoitui joskus Ikasyrilta ostettu kullanvärinen resori. Ihana sävy !
 
Näin loppuun vielä pahoittelut pitkästä blogitauosta!
Elämään on mahtunut kaikenlaista vastoinkäymistä, jolloin ompelurintamalla on ollut todella hiljaista, mm. rikkinäinen ompelukone (jolla muuten tämäkin on monen tunnin tuhertamisella tehty, työn jälki...noh, ei siitä sen enempää), bumerangina postissa palautunut; postin rikkoma blogiarvontapaita (joka aiheutti sitten muutaman kuukauden ompelublokin...), vesirokot, flussat, kesät, irtisanomiset ym. on kärsitty. Josko nyt päästäisiin uuteen nousuun?
 
Sen verran pakko vielä todeta, että uusi kone on kylläkin kuunvaihteessa tulossa. JEE! Joten... ne muutamat, jotka minulta postia odottaa, saavat pakettinsa sen jälkeen kun uusi kone on kotiutunut ja kaasua päästy polkemaan (eihän sitä uutta konetta olekkaan odottamalla odotettu vasta kuin helmikuusta).
 
Mutta yritetäämpä taas pysyä jalka kaasupolkimella ja sormi blogin "julkaise"-nappulalla...
 
- Suvitus